Olen huomannut, että herätessäni hyvin aikaisin aamulla, ajatukset saattavat olla hyvin kirkkaita ja uutta luovia. Niihin ei ole päivän tuntemukset ja energiat vaikuttaneet. Kukaan ei ole päässyt niitä vielä sekoittamaan omilla ajatuksillaan. Varsinkin, kun on tällainen hieman selvätuntoinen. Luulen, että aamun ajatukset tulevat puhtaimmilta tasoilta, suojelusenkeleiltä tai henkioppailta. Tosin tällaista asiaa en ole tiedostanut vielä kovinkaan pitkään. Jollekin tällainen saattaa olla hyvinkin tuttua.

Muistanpa vielä senkin kun aamuisin olin huonolla tuulella, en löytänyt mitään hyvää syytä nousta ylös. Voisi sanoa, että elämäni neljäkymmentä ensimmäistä vuotta kuuluivat melkein tähän kategoriaan. Muistan, kun mieheni tapasi sanoa, että jokainen aamu on uusi mahdollisuus. Silloin ei tuntunut siltä.

Huomasin kun muutos tapahtui. Oli ihanaa nousta ylös. Olin kuin jostain sairaudesta parantunut. Ja se on jatkunut. Ei ole väliä, mihin aikaan nousen ylös. Saatan loikoilla sängyssä ja nauttia aamusta, mutta en sen takia etten halua nousta ylös.